Voiko rikoksia sovitella?
Kyllä, rikoksia on mahdollista sovitella uhrin ja tekijän välillä, jos molemmat antavat siihen suostumuksensa ja sovittelutoimisto katsoo sovittelun heidän tapauksessaan tarkoituksenmukaisesti. Sovitteluun ohjautuvista rikoksista suurin osa tulee sinne poliisin aloitteesta.
Sovittelussa on tarkoituksena käsitellä uhrille rikoksesta aiheutuneita vahinkoja ja pyrkiä sopimaan niiden hyvittämisestä. Esimerkiksi vuonna 2014 saavutettiin 80 prosentissa rikosasioita koskevissa sovitteluissa sovittelusopimus. Uhri ja tekijä eivät ole sovittelussa yksin, vaan heidän apunaan on tehtävään koulutettu, puolueeton sovittelija.
Rikosasioiden sovittelu nähdään erityisesti nuorten rikoksentekijöiden osalta hyväksi puuttumiskeinoksi, joka onnistuneesti ehkäisee nuorten uusintarikollisuutta. Sovittelussa uhri pystyy oikeudenkäyntiä vapaammin kertomaan kokemuksestaan, mikä auttaa tekijää ymmärtämään paremmin tekonsa seuraukset ja voi siten toimia tekijässä herättävänä seikkana.
Sovitteluun osallistutaan yleisemmin ilman avustajalakimiestä. Suosittelemme kuitenkin ennen sovitteluun osallistumista keskustelemaan lakimiehen kanssa suoritettavien korvausten tasosta.
Mitä tarkoittaa ositus?
Osituksella tarkoitetaan aviopuolisoiden omaisuuden jakoa avioliiton purkautuessa, joko toisen puolison kuoleman tai avioeron johdosta.
Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus tasan puolisoiden kesken. Puolison kuolemaan perustuvassa osituksessa omaisuus jaetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken.
Osituksessa huomioidaan velat sekä omaisuus ositusperusteen syntyhetken mukaan eli kuolemantapauksessa huomioidaan ennen kuolinhetkeä kertynyt omaisuus ja vastaavasti avioerotilanteissa mukaan lasketaan omaisuus, joka on saatu ennen avioerohakemuksen toimittamista käräjäoikeuteen.
Osituksen toimittamiselle ei ole laissa säädetty mitään määräaikaa, vaan ositus on toimitettava, jos toinen puolisoista tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Oikeuden osituksen vaatimiseen ei yleensä katsota vanhentuvan. Korkein oikeus on ratkaisussaan (KKO:2001:56) katsonut, että oikeus ositusvaateen esittämisen menettämisestä silloin, kun ositusperusteen syntyhetkestä on kulunut pitkä aika, on pesänjakajan ratkaistavaksi kuuluva asia.
Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen valtakirja, jolla on mahdollista valtuuttaa tahtomansa henkilö hoitamaan asioita sitten, kun siihen ei enää itse kykene. Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tulevaan ja sen avulla voi etukäteen päättää siitä, kenen haluaa hoitavan asioitaan. Valtuutettuna voi toimia esimerkiksi sukulainen tai joku muu läheinen ja luotettavaksi tiedetty henkilö.
Sitten kun tilanne on ajankohtainen, alkaa valtuutettu henkilö maistraatin vahvistuksesta hoitaa niitä asioita, joihin hänelle on annettu valtuutus. Valtuutusta on mahdollista rajata esimerkiksi ainoastaan taloudellisten asioiden hoitoon ja valtuutuksella määritellään myös valtuutetun valvontaa koskevista pelisäännöistä.
Valtuutus tehdään kirjallisesti ja se vaatii voimaan tullakseen maistraatin vahvistuksen. Tarvitessasi lisätietoja tai apua edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen ota meihin yhteyttä!
