Yleiset Kysymykset
Miten varaan ajan lakimiehelle?
Voit varata ajan puhelimitse, sähköpostitse tai täyttämällä verkkosivuillamme olevan yhteydenottolomakkeen. Tilanteen kartoittava alkuneuvottelu on aina maksuton, vaikka toimeksiantoa ei siitä seuraisikaan.
Kuinka paljon lakipalvelut maksavat?
Lakipalveluiden kustannukset vaihtelevat asian monimutkaisuuden ja keston mukaan. Tarjoamme aina alustavan arvion kuluista ensimmäisen konsultaation yhteydessä.
Selvitämme aina, onko sinulla mahdollisuuksia saada kustannuksia katetuksi joko kokonaan tai osittain oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusavusta. Yleensä kotivakuutuksiin sisältyy oikeusturvaosa, jolla pystytään kattamaan pääosa oikeudenkäyntikuluista. Valtion varoista maksettavaa yleistä oikeusapua myönnetään hakijan käyttövarojen perusteella. Käyttövarojen mukaan määräytyy, ovatko kulut katettavissa kokonaan tai osittain valtion varoista. Oikeusapua on mahdollista hakea tietyissä tapauksissa myös oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen.
Meille on kunnia-asia, että lakipalveluidemme hinnoittelu on läpinäkyvää ja helposti ymmärrettävää, jotta ikäviä yllätyksiä ei tule. Lue lisää hinnoittelusta sivustollamme.
Mitä asiakirjoja minun tulee tuoda tapaamiseen?
Riippuu asiasta, mutta yleisesti on hyvä tuoda mukaan kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, kuten sopimukset, kirjeenvaihto ja mahdolliset oikeudelliset päätökset. Tarkemmat ohjeet annamme ajanvarauksen yhteydessä. Autamme mielellämme asiakirjojen toimittamisessa ja tilaamisessa esimerkiksi viranomaisilta ja pankeista.
Perhe- ja jäämistöoikeus:
Mikä on Edunvalvontavaltuutus ja miksi se kannattaa tehdä?
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jonka avulla voit ennakoida tulevaisuutta ja varmistaa, että taloudelliset ja henkilökohtaiset asiasi hoitaa Sinulle läheinen henkilö, joka tuntee toiveesi ja tarpeesi, jos et itse siihen myöhemmin pysty. Tämä valtuutus astuu voimaan, jos esimerkiksi sairaus, onnettomuus tai korkea ikä estää sinua hoitamasta näitä asioita itsenäisesti.
Edunvalvontavaltuutus on laillinen asiakirja, jossa annat valitsemallesi henkilölle (valtuutetulle) oikeuden hoitaa asioitasi, jos menetät toimintakykysi. Valtuutus voi koskea esimerkiksi taloudellisia asioita, kuten pankkiasioiden hoitoa, omaisuuden hallintaa, laskujen maksamista sekä toisaalta henkilökohtaisia asioita, kuten terveydenhoitoon liittyviä päätöksiä. Päätät itse valtuutuksen laajuuden ja mitä elämän osa-alueita valtuutus koskee.
Edunvalvontavaltuutus syntyy kolmivaiheisesti:
1) edunvalvontavaltakirjan laatiminen, suositeltavasti juristin kanssa, sillä kyseessä on määrämuotoinen asiakirja
2) valtuuttaja luovuttaa valtakirjan valtuutetulle tai antaa siitä muulla tavoin tiedon
3) mikäli tulevaisuudessa valtuuttaja tulee sairauden tai muun sellaisen syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan niitä taloudellisia ja/tai henkilökohtaisia asioitaan, joita valtuutus koskee, valtuutettu pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan edunvalvontavaltuutuksen. Vahvistamisen jälkeen valtuutettu on kelpoinen edustamaan päämiestä sekä oikeustoimissa ja prosesseissa.
Edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta erityisesti siinä, että Digi- ja väestötietovirasto valvoo valtuutettua selvästi lievemmin kuin edunvalvojaa. Vain siinä tapauksessa, että valtakirjassa on nimenomaisesti määrätty, että DVV:n kontrolli voidaan järjestellä saman tyyppiseksi kuin edunvalvonnassa.
Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, ja on erittäin suositeltavaa, että käännyt sen laadinnassa lakimiehen puoleen. Voimme järjestää esimerkiksi Sinulle ja puolisollesi testamentin kätevästi saman tapaamisen aikana. Testamentit, keskinäiset testamentit ja edunvalvontavaltuutukset hoituvatkin yleensä yhden tunnin tapaamisella. Ota rohkeasti yhteyttä – huolehditaan yhdessä elämäsi tärkeimmät asiat kuntoon tehokkaasti ja helposti!
Miten ja milloin laadin avioehdon?
Avioehtosopimus on nimensä mukaisesti avio-oikeutta ja sen ulottuvuutta koskeva sopimus. Puolisot voivat avioehtosopimuksella määrätä siitä, miten varallisuus on jaettava avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison kuolemaan. Tällainen sopimismahdollisuus on puolisoilla koko avioliiton ajan aina siihen saakka, kunnes toinen puoliso tai puolisot yhdessä jättävät avioerohakemuksen tuomioistuimeen tai avioliitto päättyy puolison kuolemaan. Avioehtosopimus voidaan lisäksi solmia jo ennen avioliittoon vihkimistä, mikäli sopijakumppanit ovat kihlautuneet.
Autamme sinua ja puolisoasi laatimaan juuri teidän tilanteeseenne räätälöidyn avioehdon, joka huomioi toiveenne ja tarpeenne. Avioehto voi olla täysin avio-oikeuden poissulkeva, osittainen, yksipuolinen tai avio-oikeuden palauttava – valinta tehdään teidän tilanteenne mukaan. Koska avioehtosopimus on tarkoin säädelty asiakirja ja sillä voidaan sopia varallisuudesta monin eri tavoin, on tärkeää kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen sen laatimisessa. Virheet asiakirjan laadinnassa voivat johtaa siihen, ettei se tuo haluttuja oikeusvaikutuksia tulevaisuudessa. Ota rohkeasti yhteyttä – huolehditaan yhdessä elämäsi tärkeimmät asiat kuntoon tehokkaasti ja kohtuuhinnalla!
Mitä tarkoittaa ositus?
Ositus voidaan toimittaa silloin, kun sille on olemassa ositusperuste. Tämä peruste on pääsääntöisesti aina puolison kuolema tai avioeron vireilletulo. Osituksella tarkoitetaan aviopuolisoiden omaisuuden jakoa avioliiton purkautuessa.
Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus tasan puolisoiden kesken. Puolison kuolemaan perustuvassa osituksessa omaisuus jaetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken.
Osituksessa huomioidaan velat sekä omaisuus ositusperusteen syntyhetken mukaan eli kuolemantapauksessa huomioidaan ennen kuolinhetkeä kertynyt omaisuus ja vastaavasti avioerotilanteissa mukaan lasketaan omaisuus, joka on saatu ennen avioerohakemuksen toimittamista käräjäoikeuteen.
Laissa ei ole säädetty osituksen toimittamiselle mitään määräaikaa, vaan ositus on toimitettava, jos toinen puolisoista tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Oikeuden osituksen vaatimiseen ei yleensä katsota vanhentuvan.
Ositus voidaan toimittaa kahdella eri tapaa: sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Menettelyn valinta riippuu tilanteen ja osapuolten riitaisuudesta. Sopimusosituksessa osituksen osapuolet toteuttavat osituksen itse keskenään. Halutessaan he voivat käyttää apunaan lakimiestä, suositeltavasti ainakin osituskirjan laatimisessa. Sopimusositus edellyttää osapuolten yhteisymmärrystä, joten menettely ei ole mahdollinen tilanteessa, jossa puolisot tai leski ja perilliset eivät yrityksistään huolimatta pääse sovintoon. Sopimusosituksessa osapuolet voivat vapaasti päättää aviovarallisuuden jakamisesta ilman, että he ovat sidottuja lain mukaisiin ositusperiaatteisiin.
Riitaisissa ja tulehtuneissa ositustilanteissa tuomioistuin nimittää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan aviovarallisuuden osituksen, jolloin kyseessä on toimitusositus. Määrättävän pesänjakajan on oltava tehtävään sopiva ja esteetön henkilö. Toimitusosituksessa noudatetaan lain säännöksiä, mutta osapuolet voivat myös tässäkin menettelyssä yhteisymmärryksen saavuttaessaan sopia aviovarallisuuden osituksesta laista poiketen, jolloin pesänjakajan on noudatettava osapuolten yksimielisiä päätöksiä.
Aviovarallisuus, avioehto ja ositus ovat usein monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, joiden ratkaisemisessa asiantuntevan juristin apu on korvaamaton. Meillä on vankka kokemus näiden asioiden hoitamisesta, ja tarjoamme sinulle ilmaisen alkukartoituksen, jossa selvitämme, kuinka voimme parhaiten auttaa juuri sinun tilanteessasi. Ota yhteyttä ja löydetään yhdessä ratkaisut!
Miten toimin, jos haluan riitauttaa avioehdon tai osituksen?
Sovittelutarpeen arviointi edellyttää aina tietoa siitä, millaiseksi osituksen lopputulos muodostuisi ilman sovittelua: siis lain asettamaa pääsääntöä omaisuuden puolittamisesta ja/tai puolisoiden solmimaa avioehtosopimusta noudattamalla. Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. ”Kohtuuttomuuteen” puuttuminen on yleensä ymmärretty taloudellisesti heikommassa asemassa olevan, tasinkoa tavoittelevan puolison suojakeinoksi. Kuitenkin ”perusteettomasta edusta” puhuttaessa näkökulma on päinvastainen. Sovittelun tarkoituksena on tällöin estää epäoikeudenmukainen avioliitolla rikastuminen. Sovittelun edellytysten tarkastelu onkin mahdollista rakentaa näiden kahden edellytyksen varaan.
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
- että puoliso ei saa avio-oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;
- että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
- että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio-oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Osituksen sovittelun osalta on olennaista huomioida, että sovittelutoimenpiteessä on noudatettava tarkasti lain asettamia edellytyksiä ja edettävä loogisessa järjestyksessä kohti tarkoituksenmukaista ratkaisua. Sovittelussa noudatettavien vaiheiden osalta prosessi etenee siten, että ensin määritetään tasinko ja sitten arvioidaan puolisoiden välinen varallisuusero. Arvioinnin jälkeen tarkastellaan sovittelun edellytysten täyttymistä, eli toisin sanottuna sitä, aiheuttaako osituksen lopputulos perussäännösten mukaisesti joko kohtuuttomuutta tai toisen puolison perusteetonta taloudellista hyötyä.
Osituksen sovittelua koskeva vaatimus tulee tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Aviovarallisuuteen, avioehtoon ja ositukseen liittyvät asiat ovat juridisesti monimutkaisia ja on tärkeää, että käännyt niiden suhteen asiantuntevan juristin puoleen.
Millaisia erilaisia testamentteja on? Voinko tehdä puolisoni kanssa yhteisen testamentin?
Testamentti voidaan määritellä seuraavasti: ”Testamentti on peruutettavissa oleva jäämistöä koskeva kuolemanvarainen, vastikkeeton ja yksipuolinen oikeustoimi”. Testamentin tekemiseen on lainsäädännössä pakottavia määräyksiä, joiden noudattamatta jättämisen seurauksena on testamentin pätemättömyys – tällöin testamentti ei tuota toivottua seuraamusta perinnönjaossa.
Muotorajoituksista huolimatta testamentin varsinainen sisältö laaditaan testamentintekijän toiveiden mukaisesti. Testamentteja on monenlaisia, sillä voidaan esimerkiksi jättää tietylle henkilölle koko omaisuus tai määräosa siitä (yleistestamentti) taikka vene tai rahasumma (legaatti). Testamentin sisältöä voidaan muokata myös testamentin saajan määräämisvallan laajuuden perusteella: saako testamentinsaaja kaikki omistajalle kuuluvat oikeudet – kuten oikeuden määrätä siitä itse testamentilla vaiko onko tarkoitus, että omaisuus siirtyy esimerkiksi leskeksi jääneen puolison kuoleman jälkeen perillisille, jolloin leskeksi jäävä saa niin sanotun hallintaoikeustestamentin. Kaikki nämä ja muut perintöoikeuteen liittyvät kysymykset ovat monimutkaisia, joten on tärkeää, että käännyt niihin perehtyneen juristin puoleen.
Voit halutessasi tehdä puolisosi kanssa yhteisen testamentin. Keskinäinen testamentti tyypillisesti laaditaan aviopuolisoiden välillä. Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden ihmisen yhdessä toistensa eduksi tekemää testamenttia. Aviopuolisoiden lisäksi myös esimerkiksi avopuolisot, sisarukset tai ystävykset voivat tehdä keskinäisen testamentin yhdessä – siis siihen kelpoiset ja vapaaseen tahtoon nojaavat osapuolet.
Voimme järjestää esimerkiksi Sinulle ja puolisollesi edunvalvontavaltuutuksen kätevästi saman tapaamisen aikana. Testamentit, keskinäiset testamentit ja edunvalvontavaltuutukset hoituvatkin yleensä yhden tunnin tapaamisella. Ota rohkeasti yhteyttä – huolehditaan yhdessä elämäsi tärkeimmät asiat kuntoon tehokkaasti ja helposti!
Epäilen, että vainajan jättämää testamenttia rasittaa muotovirhe tai se on muuten pätemätön, miten toimin?
Jos epäilet, että vainajan jättämää testamenttia rasittaa muotovirhe tai se on muuten pätemätön, tulee sinun ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin:
- Testamentin tarkastaminen:
Asiantuntijan tulee tarkistaa, onko testamentti laadittu ja allekirjoitettu lain vaatimalla tavalla. Laki edellyttää, että
- testamentti on tehtävä kirjallisesti
- testamentin tekijän on allekirjoitettava tai tunnustettava siinä olevan allekirjoituksensa
- testamentin tulee todistaa kaksi esteetöntä todistajaa, ja heidän ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan
- Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
- Todistajien on merkittävä testamenttiin nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan
- Lisäksi todistajat voivat tehdä testamenttiin merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.
- Testamentin muotovirheiden tai pätemättömyyden arvioiminen:
Lakimies voi auttaa sinua arvioimaan testamentin laillisuuden ja muun pätevyyden. Jos testamentissa on muotovirheitä tai se tulisi muulla perusteella riitauttaa, lakimies voi neuvoa sinua, kuinka edetä asiassa.
Testamenttia voi moittia vain perillinen, kun taas testamentin voi riitauttaa perillisen lisäksi myös muukin taho. Moittiminen tulee tehdä ripeästi määräajassa, vain kuusi kuukautta luettuna siitä, kun perillinen sai tiedon testamentista. Muut testamenttikanteet liittyvät esimerkiksi testamentin tulkintaan, jotka eivät ole määräaikaan sidottu.
Testamentti- ja perintöoikeuden kysymykset voivat olla monimutkaisia, minkä vuoksi on tärkeää turvautua alan asiantuntijan apuun. Kun kokeneen lakimiehen tuki on puolellasi, varmistat, että oikeutesi toteutuvat reilusti ja perintösi on turvattu parhaalla mahdollisella tavalla. Ota yhteyttä jo tänään – hoidetaan asiasi kuntoon yhdessä!
Mikä on perunkirjoitus ja miksi se tulee toimittaa? Miten se liittyy perinnönjakoon?
Perunkirjoitus on pakollinen toimitus. Perunkirjoitus on toimitettava kolmessa kuukaudessa kuolemantapauksesta lukien. Perunkirjoitus on toimitettava aina, kun perittävän viimeinen kotipaikka oli Suomessa väestötietojärjestelmän mukaan. Velvollisuus on lähtökohtaisesti riippumaton perinnönjättäjän iästä, kansalaisuudesta tai varallisuudesta.
Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on. Tavallisesti kyseessä on perittävälle läheinen henkilö, joka on esimerkiksi hoitanut perittävän juoksevia asioita viimeisen sairauden aikana tai vaikka henkilö, joka on ottanut vastattavakseen perittävän hautajaisista. Nämä toimet synnyttävän lain mukaan perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuuden. Tähän velvollisuuteen liittyy ankara sanktio vainajan velkojen henkilökohtaisesta vastaamisesta tilanteessa, jossa perunkirjoituksen toimituttaminen laiminlyödään.
Perillisillä voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset siitä, mitä varoja ja velkoja perittävällä oli. Perunkirjoitus ei ole toimitus, jossa nämä kysymykset ratkotaan lopullisesti. Kuolinpesän osakkaiden erimielisyydet ratkotaan perunkirjoituksen jälkeisessä pesänselvitys- ja perinnönjakoprosessissa. Perunkirjoituksella ja sen tuotoksena syntyvällä perukirjalla on kuitenkin useita tärkeitä tehtäviä.
Ensinnäkin perukirja on pesänselvitystä ja perinnönjakoa pohjustava omaisuusluettelo, jolla on erityistä merkitystä pesän osakkaille ja perittävän velkojille. Perukirjasta tulee ilmetä pesään kuuluva omaisuus sekä tiedot perittävän ja kuolinpesän veloista. Nämä tiedot ovat olennaisia toisaalta pesän selvittämisen kannalta ja toisaalta velkojien oikeuksien turvaamiseksi, joten perunkirjoituksen laiminlyömiseen liittyy henkilökohtainen velkavastuu. Perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa.
Perukirja toimii myös kuolinpesän osakasluettelona. Lain mukaan kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja testamentinsaajat sekä eloonjäänyt puoliso. Perillisellä on osakkaan asema myös silloin kun perittävä on tehnyt hänet perinnöttömäksi testamentilla. Yhtäältä perukirja on tärkeä jäämistön selvitystä koskeva dokumentti, joka sisältää koonnoksen kaikista asiakirjoista, jotka vaikuttavat myöhemmin toimitettavaan ositukseen ja perinnönjakoon, kuten koonnoksen testamentista, avioehtosopimuksesta, lahjakirjasta tai vaikkapa velkakirjasta. Perukirjalla on merkitystä myös holhousoikeudellisen valvonnan kannalta ja veron määräämiseen. Perukirja on eräänlainen veroilmoitus, ja perukirjan kopio liitteineen tulee ripeästi toimittaa verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
Meillä on vankka kokemus perunkirjoitusten ja perintöoikeudellisten asioiden hoitamisesta. Ota rohkeasti yhteyttä – autamme sinua ammattitaitoisesti ja luotettavasti perunkirjoitusasioissa!
Miten perinnönjako toimitetaan?
Osakkaiden yhteisymmärrys ja sovinnollisuus vaikuttaa perinnönjaossa noudatettavaan menettelyyn. Kun perunkirjoitus on toimitettu ja kuolinpesä selvitetty, jokaisella kuolinpesän osakkaalla ja osakkaiden oikeudenomistajilla on lain mukaan oikeus vaatia perinnönjakoa. Jos perittävä oli avioliitossa, perinnönjaon toimittaminen edellyttää aina ensiksi omaisuuden ositusta tai erottelua. Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, joko sopimusjakona tai riitaisissa tilanteissa toimitusjakona. Sopimusjaossa jaon sisällöstä tulee kaikkien osakkaiden olla yksimielisiä. Osakkaiden yksimielistä jakoratkaisua voidaankin kutsua sovintojaoksi. Osakkaat voivat toki myös halutessaan uskoa sopimusjaon toimitettavaksi välimiesten avulla.
Sopimukseen pääsy perinnönjaon sisällöstä perillisten välillä voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Tällöin perinnönjako voidaan toimittaa vastoin yksittäisen osakkaan tahtoakin, kun ratkaisuvalta on uskottu pesänjakajalle. Lain mukaan pesänjakajan on toimitettava jako, jos osakas tai pesäosuuden luovutuksensaaja sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus on pesästä ulosmitattu. Laissa tarkoitettu toimitusjako saadaan vireille jättämällä käräjäoikeudelle hakemus pesänjakajan määräämiseksi.
Perinnönjakovaade ei ole määräaikaan sidottu. Näin ollen, mikäli perilliset ovat ottaneet perinnön vastaan, perinnönjako voidaan laillisesti toimittaa vielä vuosikymmeniä sitten kuolleen perittävän jälkeen.
Meillä on vankka kokemus ositus- ja jakokirjojen laatimisesta, pesänselvittäjänä- ja jakajana toimimisesta sekä muista perintöoikeudellisista asioista. Ota rohkeasti yhteyttä – autamme sinua ammattitaitoisesti ja luotettavasti perinnönjakoasiassa!
Rikos- ja prosessioikeus:
Voiko rikoksia sovitella?
Kyllä, rikoksia on mahdollista sovitella uhrin ja tekijän välillä, jos molemmat antavat siihen suostumuksensa ja sovittelutoimisto katsoo sovittelun heidän tapauksessaan tarkoituksenmukaisesti. Sovitteluun ohjautuvista rikoksista suurin osa tulee sinne poliisin aloitteesta.
Sovittelussa on tarkoituksena käsitellä uhrille rikoksesta aiheutuneita vahinkoja ja pyrkiä sopimaan niiden hyvittämisestä. Esimerkiksi vuonna 2022 sovittelulain mukaiseen sovitteluun ohjattiin 13 007 rikosasiaa, joista varsinainen sovitteluprosessi käynnistyi yli puolessa tapauksista. Käynnistyneistä rikossovitteluista 70 prosenttia päättyi sopimukseen (THL). Uhri ja tekijä eivät ole sovittelussa yksin, vaan heidän apunaan on tehtävään koulutettu, puolueeton sovittelija.
Rikosasioiden sovittelu nähdään erityisesti nuorten rikoksentekijöiden osalta hyväksi puuttumiskeinoksi, joka onnistuneesti ehkäisee nuorten uusintarikollisuutta. Sovittelussa uhri pystyy oikeudenkäyntiä vapaammin kertomaan kokemuksestaan, mikä auttaa tekijää ymmärtämään paremmin tekonsa seuraukset ja voi siten toimia tekijässä herättävänä seikkana.
Sovitteluun osallistutaan yleisemmin ilman avustajalakimiestä. Suosittelemme kuitenkin ennen sovitteluun osallistumista keskustelemaan lakimiehen kanssa suoritettavien korvausten tasosta.
Mitä teen, jos minut kutsutaan poliisikuulusteluun?
On tärkeää, että otat yhteyttä lakimieheen ennen kuulustelua. Lakimiehemme voi valmistaa sinut kuulusteluun ja olla läsnä esitutkinnassa.
Mitä oikeuksia minulla on rikoksesta epäiltynä? Entä voiko lakimies edustaa minua oikeudenkäynnissä ilman, että olen henkilökohtaisesti paikalla?
Sinulla on monia oikeuksia, ensisijaisena on oikeus olla vaiti, oikeus olla edistämättä oman syyllisyyden toteamista, oikeus saada tietoa todistusaineistosta sekä oikeus oikeudelliseen avustajaan. On tärkeää, että Sinua avustaa asiantunteva lakimies, jotta saat käyttää näitä oikeuksia täysimääräisesti koko prosessin ajan.
Kyllä, lakimies voi edustaa sinua oikeudenkäynnissä, mikäli Sinua ei ole henkilökohtaisesti kutsuttu käsittelyyn. Tällöin lakimies toimii sinun valtuuttamana asiamiehenä. Se tarvitseeko Sinun olla henkilökohtaisesti läsnä, riippuu kuitenkin tapauskohtaisista tekijöistä.
