Lapsen huoltajuus ja tapaamisoikeus

< Takaisin tilanteisiin

Hankalinta erotilanteessa on useimmiten lasten huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sopiminen. Asian läpikäyminen huoltajuusriitoihin perehtyneen lakimiehen kanssa auttaa sinua saamaan kokonaiskäsityksen oikeuksistasi.

 

Kun perheessä on lapsia, nousevat esiin kysymykset lasten asumisen ja huollon järjestämisestä sekä elatuksesta. Autamme asioiden sopimisessa ja lasten huoltajuus- ja elatussopimuksen laatimisessa. Oikeudenkäynnin sijaan suosittelemme ensisijaisesti asioiden sopimista. Jos sopiminen lasten huoltajuudesta ei onnistu, on mahdollista hakea käräjäoikeudessa tapahtuvaan sovitteluun, jossa tuomarin lisäksi on mukana erityinen lapsen kehityksen asiantuntija. Tällaisessa sovittelussa on mahdollista keskustella vapaamuotoisesti ja sopia myös monista sellaisista asioista, jotka eivät ole oikeudenkäynnissä ratkaistavissa. Mikäli asia päätyy oikeuteen, lakimies on sielläkin mukana turvaamassa lastesi ja sinun etua.

Erotilanteessa vanhemmilla on yleensä suurimmat erimielisydet lasten asumiseen ja elatukseen liittyen. Kun ero on vielä tuore asia, niistä keskenään sopiminen voi valitettavasti usein olla mahdotonta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan lakimieheen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tuemme sinua neuvotteluissa toisen vanhemman kanssa ja annamme faktat, joiden perusteella voit useimmiten sopia asiasta yhdessä puolisosi kanssa lastenvalvojan tapaamisessa. Mikäli huomaamme, että tilanteenne on liian riitainen, hoidamme puolestasi asianmukaisen hakemuksen käräjäoikeuteen, jotta asia saadaan ratkaistua mahdollisimman joutuisasti. Selvitämme aina onko sinulla mahdollista saada valtion oikeusapua asian hoitamiseen. Saat meiltä joka tapauksessa käsityksen sinulle mahdollisesta oikeusprosessista aiheutuvista kustannuksista.

 

Yhteishuoltajuus

Lapsen asioista sovittaessa merkittävin asia on huoltomuoto. Ylivoimaisesti suurin osa vanhemmista hoitaa lapsia eron jälkeenkin yhteishuollossa. Tällöin molemmat vanhemmat saavat eron jälkeenkin kaikki tiedot lapsesta ja ovat yhdessä päättämässä lasta koskevista merkittävistä asioista. Todellisuudessa huoltajien yhdessä päätettäviä asioita ei ole kovinkaan paljon. Huoltajat päättävät yhdessä lähinnä lapsen nimestä, uskonnosta, koulusta, terveydenhoidosta sekä passi- ja pankkiasioista. Vaikka eron jälkeen yhteistoiminta voi tuntua vaikealta useimmat vanhemmat pystyvät huoltajina sopimaan huoltajille kuuluvista päätöksistä. Lapsen arkielämää koskevat päätökset eivät vaadi molempien huoltajien suostumusta. Yhteishuoltajuus on usein myös tärkeä vanhemmuutta tukeva asia vanhemmalle, jonka luona lapsi ei asu.

 

Yksinhuoltajuus

Joskus eron jälkeen vanhempien välinen suhde on niin vaikea, että lapsen asioista yhdessä sopiminen ei enää ole lapsen edun mukaista. Tällöin yksinhuoltajuus voi olla ainoa vaihtoehto. Yksinhuoltajuus tarkoittaa, että toinen vanhemmista päättää yksin lapsen merkittävistä asioista. Yksinhuoltajuudesta harvoin päästään sopuratkaisuun, vaan asia menee käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Perusteita yksinhuoltajuuden saamiselle ovat esimerkiksi vanhemman vakava päihde- tai mielenterveydenongelma, lapseen tai toiseen vanhempaan kohdistunut väkivalta tai vanhempien pitkäaikainen ja korjaamaton erimielisyys. Pehmeämpi muoto yksinhuoltajuudelle on tehtävänjakomääräys, jolla toinen huoltaja valtuutetaan päättämään yksin tietyistä lapsen huoltoon koskevista asioista, mutta huoltomuoto on kuitenkin yhteishuoltajuus.

 

Lapsen asuminen

Kun huoltomuoto on saatu ratkaistua, seuraavaksi pitää päättää kumman vanhemman luona lapsi asuu. Suomessa lapsen osoite voi olla vain yhdessä osoitteessa. Tällä on käytännön elämässä usein enemmän merkitystä kuin huoltomuodolla. Vanhempaa, jonka luona lapsi asuu, kutsutaan usein lähivanhemmaksi ja tapaavaa vanhempaa etävanhemmaksi. Lasta koskeva viranomaisposti tulee lähivanhemmalle ja hän saa myös lähtökohtaisesti lapseen liittyvät yhteiskunnan tuet kuten lapsilisän. Lähivanhempi päättää myös lapsen asuinpaikasta, millä voi olla suuri merkitys tapaamisoikeuden kannalta. Lapsen asumisen perusteella määräytyy myös elatusavun maksuvelvollisuus. Eli etävanhempi on käytännössä velvollinen maksamaan lapsen elatusavun sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu.

 

Lapsen tapaamisoikeus

Eron jälkeenkin lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Tämä toteutuu etävanhemman tapaamisoikeuden kautta. Viime aikoina vuoroasuminen, eli lapsi viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona, on yleistynyt. Mikäli vanhemmat kykenevät kommunikoimaan eron jälkeenkin ja asuvat riittävän lähellä toisiaan, vuoroasuminen voi olla kaikkien kannalta toimiva ratkaisu. Läheskään aina ei näin ole ja silloin etävanhemman tapaamisoikeus määritellään muulla tavoin. Tapaamisoikeuden kestoon vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä, etävanhemman elämäntilanne ja asuinpaikka sekä suhde lapseen. Useasti vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen tapaamisista keskenään. Silloinkin tapaamisoikeudet on syytä kirjata sopimuksen muotoon ja vahvistuttaa lastenvalvojalla. Erimielisyyksien välttämiseksi, arkitapaamisten lisäksi kannattaa sopia lapsen luonapidosta lomien ja juhlapyhien osalta. Ylipäänsä mitä riitaisammat välit vanhemmilla eron jälkeen on, sitä tarkemmin tapaamisoikeudesta kannattaa sopia.

 

Lapsen elatusapu

Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusapu maksetaan lähivanhemman tilille. Elatusavun määrään vaikuttaa muun muassa lapsen ikä, harrastukset, etävanhemman luona vietetty aika sekä vanhempien tulot ja asumiskulut. Elatusavun määrittämiseksi on laadittu Oikeusministeriön ohje, joka on ainakin maallikolle vaikeaselkoinen. Internetistä löytyy myös elatusapulaskureita, jotka on tehty ohjeen pohjalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Oikeusministeriön ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, ei sido esimerkiksi käräjätuomaria, joka päättää elatusasiasta. Mikäli etävanhemmalla ei ole kykyä maksaa elatusapua, lapsella on oikeus Kelan elatustukeen.

Vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta ja toisen vanhemman kanssa joutuu olemaan tekemisissä vielä pitkään. Lapsen asioista kannatta aina yrittää sopia sovinnollisesti. Ennen asioista sopimista kannattaa useimmiten ainakin konsultoida lakimiestä, jotta olet perillä oikeuksista ja velvollisuuksista eron jälkeen. Mikäli sopiminen ei onnistu, autamme sinua tarvittaessa tinkimättömästä pitämään kiinni oikeuksistasi sinun ja lapsen edun mukaisesti.

Lue lisää tilanteesta Avioero ja ositus.